maanantai 16. heinäkuuta 2012

Rasvahapot - mitä ne oikein ovat ja mitä tekemistä niillä on ihmisen hyvinvoinnin kanssa? Entä mistä niitä sitten saa?

Jatkan rasvateemaa ihan ensin sillä, että käyn läpi lyhyesti millaisia rasvahappoja on olemassa, mitä ne oikein ovat ja mistä niitä elimistöönsä saa. Lisäksi pohdin sitä, mitkä niistä ovat ihmiselle tarpeellisia ja mitkä jopa välttämättömiä ja onko joistakin rasvahapoista ihmiselle haittaa.


Ravinnon sisältämät rasvat ovat triglyseridejä eli ne muodostuvat glyserolista ja siihen liittyneistä kolmesta rasvahaposta. Myös jotkut elimistön solut, kuten esim. maksasolut, pystyvät valmistamaan joitakin triglyseridejä. Rasvahapot voivat olla tyydyttyneitä, kerta- eli monotyydyttymättömiä tai monityydyttymättömiä. Lisäksi on olemassa transrasvahappoja. Aina kuulee puhuttavan, että niitä muodostuu kasvirasvoista (eli kerta- ja monityydyttymättömistä rasvahapoista) kuumentamisen ja margariinin valmistamisen (= öljyjen kovettamisen) yhteydessä. Näiden lisäksi transrasvahappoja muodostuu myös märehtijöiden pötsissä ja siksi maito ja voi sisältävät aina myös pieniä määriä transrasvahappoja.

Rasvahapot muodostuvat eripituisista hiiliatomiketjuista. Tyydyttyneessä rasvahapossa hiiliatomien välillä ei ole kaksoissidoksia. Kertatyydyttymättömässä rasvahapossa on yksi kaksoissidos ja monityydyttymättömissä rasvahapoissa useita kaksoissidoksia.

Tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa sisältävät mm. kookosrasva, palmuydinöljy, kookoshiutaleet, palmuöljy ja voi.


Rypsiöljyn ja oliiviöljyn paremmuudesta on väitelty pitkään. Välillä kuulemma tutkimukset ovat selvästi osoittaneet oliiviöljyn sisältävän ihmisen terveydelle parempia rasvahappoja kuin rypsiöljyn ja välillä taas toisinpäin. Itselläni on ollut noin viimeisen vuoden aikana asiasta se käsitys, että rypsiöljyn sisältämät rasvahapot ovat ihmiselle tärkeitä (ja parempia kuin oliiviöljyn), mutta että ne tuhoutuvat heti, jos rypsiöljyä vähänkään kuumennetaan. Mielenkiintoista tietoa rypsiöljystä löytyy kuitenkin mm. Antti Heikkilän blogista: MIKSI EN KÄYTÄ RYPSIÖLJYÄ



Lisää tietoa transrasvahapoista löytyy mm. Tohtori Tolosen sivuilta: Transrasvahapot




Tämän kirjoitukseni lähteinä on käytetty seuraavia sivuja:


 Aro, A. Ravinnon rasvat - laatu määrää tärkeämpi, Lääkärikirja Duodecim 6.4.2011
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=&p_artikkeli=dlk01074&p_haku=
Viitattu: 16.07.2012
 
Fineli - elintarvikkeiden koostumustietopankki
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Viitattu: 16.07.2012

 Mustajoki, P. Veren triglyseridit (rasvat), Lääkärikirja Duodecim 19.6.2012
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00820
Viitattu: 16.07.2012

Tohtori Tolonen, Transrasvahapot
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=141
Viitattu: 16.07.2012

torstai 12. heinäkuuta 2012

Rasvasta...

Yksi ravitsemusasioihin liittyvä mielessä lähes jatkuvasti pyörivä asia on rasva. Mikä se onkaan sitä hyvää rasvaa ja ihmiselle välttämätöntä ja mikä taas pahaa rasvaa.

Joskus kun yritin tutkia asiaa erilaisten tutkimusten ja julkaisujen avulla, tuntui siltä, että mielipiteitä asiasta on niin paljon kuin on niiden julkaisijoitakin. Jonkun mielestä voita ei saa käyttää yhtään, pienikin määrä tukkii heti suonet ja aiheuttaa sydänkohtauksen. Joku taas on käyttänyt reilusti voita koko elämänsä ajan ja voi todella hyvin. Jonkun mielestä pitää käyttää vain kasviöljyjä ja joku toinen taas on sitä mieltä, että niitä ei missään nimessä pidä käyttää - ainakaan paistamiseen.

Nyt en enää edes muista kaikkia lähteitä, joista olen oman tämänhetkisen "rasvakäyttäytymiseni" perustan kerännyt. Itse kuitenkin käytän tällä hetkellä paistamiseen lähinnä voita, koska se ilmeisesti kestää kuumentamista varsin hyvin. Kasviöljyjen ongelma on se, että kuumennettaessa niiden rakenne muuttuu ja muodostuu ns. transrasvahappoja, jotka ymmärtääkseni ovat ihmiselle hyvinkin vahingollisia. Kaikkein herkin kuumentamisen vaikutuksille on rypsiöljy. Oliiviöljy kestää kuumentamista vähän paremmin. Ilmeisesti kookosrasva kestää kuumentamista kaikkein parhaiten ja siksi meillä käytetään esim. popcornien teossa kookosrasvaa.

Mitä sitten pitäisi käyttää leivän päällä. Margariineistakin on liikkeellä jos sun vaikka minkälaisia mielipiteitä. Meillä ei nykyään enää käytetä pelkkää margariinia lainkaan. Eniten käytössä on ollut luomulaatuinen margariinin ja voin seos. Meidän tytöt (varsinkin vanhempi) ovat allergisia lehmänmaidolle, mutta luomulaatuiset maitotuotteet, kuten luomuvoi, luomujuustot, luomujugurtit yms. tuntuvat sopivan jopa meidän allergisemmalle tytölle. Margariinin ja voin seokseen päädyttiin lähinnä siksi, että ei tulisi niin suurta lehmänmaitoaltistusta kerralla, kun varsinkaan aluksi (n. 1,5 v sitten keväällä) ei ollut varmuutta luomulaatuisten lehmänmaitotuotteiden sopivuudestakaan tyttärellemme. Vähän tuon margariinin käyttö tuossa seoksessakin ärsyttää (tai millä sanalla sitä oikein kuvaisi), mutta niin tässä kuin monessa muussakin asiassa olen yrittänyt ajatella niin, että joskus kultainen keskitie voi olla ihan hyvä ratkaisu.

Mielessä on ollut pitkään, että pitäisi taas tutkia tuota rasva-asiaakin (ja montaa muutakin asiaa) etsimällä tietoa eri lähteistä ja keräämällä vaikka jonkinlainen lähdeluettelo tänne blogiin. Tähän kirjoitukseen sitä listaa ei vielä valitettavasti tule, mutta ehkäpä se vielä tässä joku päivä tänne ilmestyy :-)

tiistai 10. heinäkuuta 2012

Ravinto - ihmisen koko hyvinvoinnin perusta

Ehkä nyt olisi jo korkea aika alkaa kirjoittaa myös ravitsemusasioista, koska vaikuttaahan ihmisen nauttima ruoka ja juoma hyvin moneen asiaan ihmisen hyvinvoinnissa. Varmasti jokainen tietää, miten kiukkuiseksi ja väsyneeksi voi tulla, jos syöminen jää usein väliin tai syö hyvin yksipuolisesti. Eivätkä esim. valkoinen leipä, pulla, karkit, limsa yms. ainakaan piristä ihmistä loppujen lopuksi, vaikka niistä voikin tulla hetkellinen "hurmio".

Ensimmäiseksi ajattelin ottaa käsittelyyn vitamiinit ja kivennäisaineet yms. ravintolisät, joita myydään luontaistuotekaupoissa. Niitä löytyy nykyään jos vaikka minkälaisia ja vaikka mihin vaivaan tarkoitettuja. Liekö kaikki edes oikeita vaivoja vai onko niistä vaan ns. tehty vaivoja mainosten ja median avulla, jotta niitä valmistavat firmat saisivat lisää myyntiä...

Joskus aikanaan kuuluin itsekin niihin, joilta löytyi jos vaikka minkä sortin purkkeja kaapeista. Oli vaikka miten monta vitamiinia ja kivenäisainetta sekä erillisinä että varmuuden vuoksi vielä monivitamiinivalmisteenakin. Ja löytyipä siihen lisäksi vielä sitten antioksidantteja yms. VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ aineita, joita ilman ihminen ei voi tulla toimeen...

Ovatko nämä kaikki pillerit, kapselit ja litkut sitten loppujen lopuksi niin välttämättömiä? Uskon itse siihen, että jos ihminen syö monipuolisesti, ei lisäravinteita välttämättä tarvitse käyttää ollenkaan (joitakin poikkeuksia voi olla, kuten D-vitamiini täällä Suomen leveysasteilla). Jos syöminen syystä tai toisesta on pitempään häiriintynyt eli hyvin yksipuolista tai se jopa unohtuu välillä tai ei vaan ole aikaa syödä, voi lisäravinteista olla apua vähäksi aikaa, mutta ei niillä voi ruokailua korvata.

Me ihmiset olemme yksilöitä ja mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi jollekin toiselle. Joku voi tuntea olonsa hyvinkin virkeäksi ja reippaaksi, vaikka söisikin vähän mitä sattuu ja milloin sattuu. Joku taas voi olla kiukkuinen ja väsynyt heti, kun yksikin ateria jää väliin. Varmasti jokaisella on jonkinlainen käsitys siitä, kumpaan ryhmään (tai kumpaa lähemmäksi) kuuluu. Tai ainakin sen tietävät perheenjäsenet ja muut läheiset henkilöt...

Kaiken kaikkiaan tämä aihe on hyvin laaja. Vaikka ihminen söisi miten monipuolisesti ja säännöllisesti tahansa, on mahdollista, että jokin ravintoaine ei kuitenkaan imeydykään kuten pitäisi. Näissäkin tapauksissa ravintoainelisän käyttäminen voi olla tarpeen. Mutta jos elimistössä on jonkin ravintoaineen imeytymishäiriö, niin imeytyykö kyseinen ravintoaine sittenkään, vaikka sitä ottaisikin purkista. Kukapa sen tietää varmasti.  On myös ravintoaineita, jotka tarvitsevat imeytyäkseen muita ravintoaineita. Oman käsitykseni mukaan ravinnossa nämä muut tarvittavat aineet tulevat yleensä mukana ns. samassa paketissa. Purkkiravinteissakin on sekoituksia, mutta ne eivät silti ole sama asia kuin luonnollisessa muodossa oleva ruoka.

Jos jotkut tutkijat jossakin toteavat, että jollakin yksittäisellä ravintoaineella näyttäisi olevan vaikkapa syöpää estävä vaikutus, alkavat erilaisia ravintoainelisiä valmistavat firmat heti valmistaa tuotteita, joissa on tuota kyseistä ravintoainetta. Sitten tuotteita markkinoidaan ko. tutkimukseen/tutkimuksiin vedoten. Kuten jo aiemmin totesin (ja tulen varmasti toteamaan vielä moneen kertaan), ihmiset ovat kutenkin yksilöitä ja vieläpä hyvin monimutkaisia sellaisia. On hyvin vaarallista tehdä johtopäätöksiä jonkun yksittäisen ravintoaineen vaikutuksista jonkun yksittäisen tutkimuksen tai edes muutamankaan tutkimuksen perusteella. Esim. jos tutkimuksessa ravintoaine on saatu nauttimalla jotakin ko. ravintoainetta sisältävää ruoka-ainetta, ei ole sama asia eristää kyseinen aine pilleriksi. Ja vaikka tutkimus olisi tehty eristämällä kyseinen aine ja antamalla sitä koehenkilöille, voivat koehenkilöt olla muuten nauttineet hyvinkin erilaisia ruoka-aineita ja kuka pystyy sanomaan tarkasti, mikä on näiden koehenkilöiden nauttimien ruokien yhteisvaikutus tämän tutkittavan aineen kanssa?

Ihmisen suoliston, maksan ja munuaisten kunto vaikuttaa hyvin paljon siihen, miten ihminen voi. Ja näiden kuntoon taas vaikuttaa mm. se, miten paljon ylimääräisiä aineita ihminen työntää sisäänsä. Yleensä erilaiset vitamiini- yms. pillerit ja kapselit sisältävät aina myös sellaisia aineita, jotka on lisätty niihin pitämään pillereitä koossa tai lisäämään niiden säilyvyyttä tms. Nykyään ihminen saa tällaisia ei-välttämättömiä aineita myös "luonnollisen" ruoan mukana. Mitä enemmän ylimääräisiä aineita ihminen elimistöönsä saa, sen kovemmalle joutuvat esim. maksa ja munuaiset, jotka joutuvat nämä aineet elimistöstä pois puhdistamaan. Suolisto on osa ruoansulatuskanavaa, joka kuuluu tavallaan elimistön ulkopuolelle. Ruoka on elimistön sisäpuolella vasta sitten, kun se on imeytynyt suolen seinämän läpi elimistöön. Silti ei ole yhdentekevää, mitä kaikkea ihminen suuhunsa pistää. Suoliston seinämä läpäisee myös aineita, jotka eivät ole ihmiselle välttämättömiä. Ja imeytyessään tai jo pelkästään ruoansulatuskanavassa kulkiessaan nämä aineet voivat vahingoittaa ruoansulatuskanavaa ja aiheuttaa sen, ettei se enää sen jälkeen toimi kunnolla. Suoliston hyvä kunto on oleellinen asia ihmisen immuunipuolustuksessa ja jos suoliston toiminta on syystä tai toisesta heikentynyt, voi siitä aikaa myöten seurata vaikka minkälaisia sairauksia. Tässäkin on varmasti yksilöllisiä eroja. Enkä missään nimessä tarkoita sitä, että jos käyttää yhden purkin lisäravinteita, saa seuraavalla viikolla syövän. Se, mitkä aineet suoliston toimintaa mahdollisesti heikentävät ja miten se tapahtuu, on kokonaan oman blogikirjoituksen asia. Kyse on siinäkin kokonaisuudesta; millaisia lisäravinteita ihminen käyttää, miten pitkään hän niitä käyttää ja mitä muita ylimääräisiä aineita hän saa samalla muuta kautta (esim. nikotiini, alkoholi, synteettiset väriaineet, yms.). Ja jälleen kerran - ihminen on yksilö ja nämäkin aineet voivat aiheuttaa tai olla aiheuttamatta erilaisia asioita eri ihmisten sisällä.

Tietokone - nykyihmisen hyvinvoinnin perusta?

Sattuipa tässä viime viikolla, että tietokoneemme kovalevy sanoi sopimuksensa irti... Ja tämä oli jo toinen kerta... Ja olinko sitten oppinut edellisestä kerrasta mitään? - No en ! Tai no, nyt ei sentään koneella ollut C-levylle tallenettuna monien kuukausien aikana otettuja kuvia ja viedeoita yms. tärkeitä juttuja, mutta jotain kuitenkin...

Millaista sitten on ihmisen elämä, kun tietokone hajoaa. Ensin käyt kirjaston koneella netissä etsimässä sähköpostista sinne tulevien laskujen tiedot. Sitten jonottamaan pankkiin että saat vietyä rahaa tilille, että laskut pystyy maksamaan. Sitten vielä jonotus pankin verkkopankkiin, joka ei edes toimi kunnolla. Ja sittenpä muistuikin mieleen, että facebookissa oli keskeneräisiä kirpputorikauppoja menossa. Mitenkäs näihin henkilöihin saa yhteyden... Takaisin vaan kirjaston koneelle...

Kun itselle sattuu jotain tällaista, tulee väkisinkin mieleen, että mitä tapahtuu sitten, jos koko tietoverkkosysteemi joskus kaatuu jostakin syystä... Nykyään kaikki toimii sähköisesti, jopa kirjat ja lehdet pitäisi lukea tietokoneen näytöltä. Ja tuntuu, että on melkoinen joukko ihmisiä, joilla suurin osa työajan ulkopuolisesta sosiaalisesta kanssakäymisestä tapahtuu facebookissa. Miten nämä ihmiset pärjäävät, jos facebook syystä tai toisesta lakkaisikin olemasta.