Yksi ravitsemusasioihin liittyvä mielessä lähes jatkuvasti pyörivä asia on rasva. Mikä se onkaan sitä hyvää rasvaa ja ihmiselle välttämätöntä ja mikä taas pahaa rasvaa.
Joskus kun yritin tutkia asiaa erilaisten tutkimusten ja julkaisujen avulla, tuntui siltä, että mielipiteitä asiasta on niin paljon kuin on niiden julkaisijoitakin. Jonkun mielestä voita ei saa käyttää yhtään, pienikin määrä tukkii heti suonet ja aiheuttaa sydänkohtauksen. Joku taas on käyttänyt reilusti voita koko elämänsä ajan ja voi todella hyvin. Jonkun mielestä pitää käyttää vain kasviöljyjä ja joku toinen taas on sitä mieltä, että niitä ei missään nimessä pidä käyttää - ainakaan paistamiseen.
Nyt en enää edes muista kaikkia lähteitä, joista olen oman tämänhetkisen "rasvakäyttäytymiseni" perustan kerännyt. Itse kuitenkin käytän tällä hetkellä paistamiseen lähinnä voita, koska se ilmeisesti kestää kuumentamista varsin hyvin. Kasviöljyjen ongelma on se, että kuumennettaessa niiden rakenne muuttuu ja muodostuu ns. transrasvahappoja, jotka ymmärtääkseni ovat ihmiselle hyvinkin vahingollisia. Kaikkein herkin kuumentamisen vaikutuksille on rypsiöljy. Oliiviöljy kestää kuumentamista vähän paremmin. Ilmeisesti kookosrasva kestää kuumentamista kaikkein parhaiten ja siksi meillä käytetään esim. popcornien teossa kookosrasvaa.
Mitä sitten pitäisi käyttää leivän päällä. Margariineistakin on liikkeellä jos sun vaikka minkälaisia mielipiteitä. Meillä ei nykyään enää käytetä pelkkää margariinia lainkaan. Eniten käytössä on ollut luomulaatuinen margariinin ja voin seos. Meidän tytöt (varsinkin vanhempi) ovat allergisia lehmänmaidolle, mutta luomulaatuiset maitotuotteet, kuten luomuvoi, luomujuustot, luomujugurtit yms. tuntuvat sopivan jopa meidän allergisemmalle tytölle. Margariinin ja voin seokseen päädyttiin lähinnä siksi, että ei tulisi niin suurta lehmänmaitoaltistusta kerralla, kun varsinkaan aluksi (n. 1,5 v sitten keväällä) ei ollut varmuutta luomulaatuisten lehmänmaitotuotteiden sopivuudestakaan tyttärellemme. Vähän tuon margariinin käyttö tuossa seoksessakin ärsyttää (tai millä sanalla sitä oikein kuvaisi), mutta niin tässä kuin monessa muussakin asiassa olen yrittänyt ajatella niin, että joskus kultainen keskitie voi olla ihan hyvä ratkaisu.
Mielessä on ollut pitkään, että pitäisi taas tutkia tuota rasva-asiaakin (ja montaa muutakin asiaa) etsimällä tietoa eri lähteistä ja keräämällä vaikka jonkinlainen lähdeluettelo tänne blogiin. Tähän kirjoitukseen sitä listaa ei vielä valitettavasti tule, mutta ehkäpä se vielä tässä joku päivä tänne ilmestyy :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!